Vähän lisää riisistä

Uutta satoa istutaan Bo kaupungin keskustassa.

Kirjoitin pari viikkoa sitten, että pikkukalat syövät riisin taimia, siis vahingoittavat sitä.   Hajanaisilla kyselyillä ja hakemisella en ole asiaa pystynyt varmistamaan.  Löytäiskö joku muu varmistuksen?

Kasvuaika eikä istutusaika

Ja muutakin täydennettävää edelliseen juttuun.   Kaupunkialueen riisi ei välttämättä ole istutettu sen aikaisemmin kuin maaseudun vaan kyse on siitä toisesta todennäköisestä mahdollisuudesta.  Naapureideni kaupunkiriisit ovat aikaisempaa lajiketta. Riisin kasvuaika vaihtelee noin 100 ja 180 päivän välillä.

Sadonkorjuu viidakkoveitsellä

Sadonkorjuun ehdin sittenkin näkemään, vaikka harmittelin edellisessä kirjoituksessa, että en pääse sitä näkemään.  Kuvia en kuitenkaan saanut. 

Leikkuupuimureitakin (ajopuimureita) on käytössä muutamia, arvattavasti koko maassa.  Suuri osa isojenkin viljelmien riisistä korjataan käsityönä ja niittovälineenä on viidakkoveitsi.  En jaksa ymmärtää miksi kumarrella sen kanssa eikä käytetä viikatteita, mutta niin näyttää olevan.  

Korjattu riisi puidaan monella kaupallisillakin viljelmillä tappurilla eli paikalla seisovalla puimakoneella.  Sen jälkeen riisi kuoritaan ja mahdollisesti ”kiillotetaan” ja vielä parboiled-käsitellään.  

Puukko niittokoneen sijasta

Riisiä aidattuna villieläimiä vastaan.   Huomaa kasvutiheys.
Puukko on ihan tomiva niittoväline.

Omavaraisviljelyssä mm.   puinti/kuoriminen tehdään huhmareella.  Varmaan jonkinlainen varstakin on käytössä.  Toinen vaihtoehto korjata sato pellolta tavallisella puukolla, jonka kanssa kouraan kerätään sopiva nippu.  Siis kuin kerättäisiin kedon kukkia. 

Kerron tätä koska olen hämmästynyt, mm.  omasta tietämättömyydestäni.  En ole kunnolla ymmärtänyt mitä tarkoittaa omavaraisviljely.  Se vaatii vähemmän resursseja kuin olen ymmärtänyt, mutta samalla sen tuottama ruokaturva on huono – riski katovuosiin on läsnä.

Kuljetukset toimivat, vaikeuksien kautta

Saman asian yksi puoli ovat paljon päivitellyt huonot tiet Afrikassa ja ehkä muuallakin tropiikissa.  Suomessa en ymmärtänyt mitä tarkoittaa huono tie.  Esimerkkinä, pääsin matkustamaan moottoripyörän jopparilla maanantaina Zimmistä Kenemaan eli noin 80 km tai 5 tuntia.  Tie ei ole aivan pääteitä, mutta käytetään myös rahdinajoon Liberiaan.  Pikitietähän matka kestäisi yhden tunnin.  Meiltä meni viisi tuntia kahdella varttitunnin tauolla, ja jollain lyhyillä pysähdyksillä kahluupaikoilla.  Tiellä oli liikkeellä muutama kuorma-auto, ja kaksi kuormuria oli juuttuneena saveen.  Autojen porukka oli leiriytynyt ympärille vartioon odottamaan, että tulee kuiva kausi, ja auto ehkä saadaan irti. 

Näissä kuljetusolosuhteissa omavaraisviljelyllä sekä moottoripyörillä on puolensa.

Korjuuvalmista riisiä.  Takana oleva vihreä sekä rikkaruohoa että myöhempää lajiketta (kuivan maan riisiä, Upland-rice).

Riisiä odottamassa puimakonetta.

Tavallinen kuivuri.

Parboiled riisin valmistusta.

Kuivaaminen parboilingin jälkeen.  Tuttu lavakuivuri.

Riisin puimista, tai oikeastaan jo kuorimista.

Urbanisaatiosta ja maataloudesta

Kirjoitin jo toiseen, virallisempaan Opettajat ilman rajoja-blogiin, että riisi alkaa tulla tähkälle Sierra Leonen alkavassa ”kesässä” (tai miksi tätä vuoden aikaa kutsuisi, kun lämpötilat selvästi nousevat ja päivät kirkastuvat, mutta kasvit alkavat tuleentua, ja päiväkin vähän lyhenee.  Asiallisesti kyse on siis alkavasta kuivasta kaudesta.)   (Eikä sitä virallista tekstiä ole vielä julkaistu.) 

Elokuussa kun tulin, riisiä istutettiin varsinkin isoimmilla pelloilla.  ”Kaupunkiasuntoni” pienemmillä  lähipelloilla riisi oli elokuussa jo lähes kokonaan istutettu ja niistä ensimmäiset tulevat tulevat nyt tähkälle, tai pitäisi kai sanoa röyhylle.  Jos oltaisiin Suomessa, olisi selvä, että lähipelloilla kasvukausi alkaa aikaisemmin, mutta tässä ilmastossa se ei varmaankaan pidä paikkaansa ;).   Ehkä todennäköisempi syy on, että kaupunkipelloilla on enemmän työvoimaa käytettävissä ja istutus siksi aikaisemmassa.

Paikallinen viljely näyttää kalliilta

Nimittäin… en tiedä, mutta minusta näyttää, että Sierra Leonen, entisen riisin viejämaan nykyinen tilanne on niin huono, että sen maatalous ei pysty kilpailemaan teknistyneempien maiden riisin kanssa. 

Koneellistettu riisin viljely, ehkä Thaimaassa, Pakistanissa tai Brasiliassa, on niin paljon tehokkaampaa, että täkäläinen suurimittakaavainen, mutta paljon yhä käsityöhön nojaava riisinviljely, tulee liian kalliiksi.   Sille Sierra Leonen asukkaalle, jolla ei ole omaa palstaa (kaupungissa tai maalla), on halvempaa ostaa ulkomaista riisiä kuin omaa tuotantoa.   Tämä on vasta ”tutkimushypoteesini”, mutta minulla on tilattuna tapaaminen jo paikallisen suuren riisinviljelijän kanssa.  Ehkä asia selviää.  Ja pitää myös varmistaa kuluttajahinnat!   Tosin en ole löytänyt myynnistä kaupasta tai kojuista muuta kuin tuontiriisä tai em.  suurviljelijän riisiä (Lione Mountains). (Tuontiriisi maksaa 100000-200000 Le/50 kg.  Se on tavallinen vähittäispakkaus, josta sitten myydään kyllä naapurustossa mitoittain, esim.  puoli gallonaa)

Edellä oleva tulee mieleen siitä, että riisipelloilla näki varsinkin elokuussa 3-5 miehen ryhmiä, kääntämässä maata istutusta varten, kuokalla.  Pinta-alaa oli ympärillä suuruusluokassa 50-100 hehtaaria.  Olihan siellä näitä ryhmiä ehkä neljä yhtä aikaa, mutta silti homma ei voi edetä samassa tahdissa kuin kasvukausi. 

Aikataulut pellolla eivät pidä 

Toisaalta traktoreita olen nähnyt yhteensä täällä 6 tai 7 kappaletta eli kovin yleistä maan muokkaus traktorillakaan ei ole (ja tätäkin pitää täydentää, että maassa on ainakin yksi hollantilaisten viljelijöiden vetämä urakointiyritys, jolla näyttää olevan Valtrojakin kalustossa).   Tarkoitan, että tällä kapasiteetilla em.   sata hehtaaria ei tule hoidetuksi paljon mitenkään.  Hintaa kertyy, vaikka miehet olisivat töissä nälkäpalkalla ja kuitenkin riisin istutus venyy liian pitkälle ajanjaksolle.  Lopputuotteesta tulee kallista.  Tämä siis koskee maaseudun suurimittakaavaista viljelyä.  Omavaraisviljely on erikseen, oma ruoka tuotetaan tunteja laskematta.

Milla eletään slummissa?

Maailman mittakaavassa halvalla ruualla on iso merkitys.  Kaupungistuminen, ja slummiutuminen, tarvitsee sitä.  Kovin usein kaupunkiin, myös Euroopan kaupunkeihin, tullaan paremman elintason toivossa, tietysti.  Mutta läheskään aina se toive ei toteudu.  Muutto jatkuu kuitenkin, koska ruokaa on saatavilla, kiitos tehokkaan viljelyn parhailla tuotantoalueilla.  Onkohan maailmantaloudelle jopa hyväksi, että slummit kasvavat?

Kaupunkiviljelyä

Lisää kuvateksti

Kaupunkien riisipellot.   Asun siis Bo´ssa, jossa Wikipedia kertoo olleen vuonna 2014 noin 250000 asukasta.  Siis reilusti enemmän kuin Tampereella tai Turussa.   Omaa asuinpaikkaani voisi (sijainniltaan) verrata vaikka Tampereen keskustan ympärillä oleviin vanhoihin kaupunginosiin kuten Amuri, Pyynikki tai Pispala.  Ja silti, jos tästä harjanteelta ottaa 300 metrin ympyrän, niin olen kolmelta suunnalta riisipeltojen ympäröimä, yhteensä ehkä riisiä noin 20 ha.  Pieniä, muutaman kymmenen aarin lohkoja vieri vieressä.  Aika hyvin hoidettuja, mutta kasvusto on liian harvaa antaakseen kunnon sadon. 

Kalat riisin tuholaisina

Ojista saadaan vähän kalaa, tai ainakin sitä ongitaan yleisesti.   Ja kalat myös syövät riisintaimia!  Kävin kuvaamassa sitä röyhylle tullutta riisiä, ja pääsin juttuun naapurin kanssa, jonka pellolla oli ollut liikaa vettä ja kalat olivat syöneet pahasti taimia.  Se näkyi hyvin oraissa, latvat poikki vanhan vesirajan alapuolelta.   Tämäkin siis paikallinen havainto, mutta pitäisi vielä tutkia kirjallisuutta…, sillä en aivan luota vielä näihin kalavahinkojen merkitykseen. ;)

Etualalla "perunaa" eli bataattia ja takana kassavaa.
 Kummatkin vihanneksena.  Lehdeet syödään, ei mukuloita.
Takana keittiö savuineen

Sitä, kuinka tärkeitä nämä kaupunkilaisten riisipellot ja kassavat ovat maan elintarvikehuollolle, en pysty arvioimaan, mutta yleistä se on.  Kuten myös, että jokaisella pihalla on kanoja ja ankkoja ja siellä täällä myös vuohia.  Ja pari penkkiä kassavaa ja bataattia.  Nykysuomalaisena näen mielessäni kaupungin toisin kuin mitä se on nyt Bo´ssa, mutta tämän kaltaisia Suomenkin kaupungit olivat muutama sukupolvi sitten.  (Ja nyt kun meillä puhutaan kaupunkiviljelystä, niin mallihan on taas paljon edellisen kaltainen.)