tiistai 13. syyskuuta 2016



Tuntisuunnitelmia monesta aiheesta

 
Useampi viikkoa sitten kerroin, että tapaan silloin perjantaina Mohammedin.  Tapasin kyllä, mutta vasta tiistaina.  Ensimmäinen tapaaminen peruuntui.  Ehkä se oli ilmiötä ”this is Africa”.   Menimme koululle, kysyimme vahtimestarilta Mohammedia.  Vahtimestari soitti, ja vastaus oli, että Mohammed on ”out of the town”.  Lähdimme kuljettajan, tällä kertaa pomo, kanssa huonotuulisina syömään; perunanlehtikastiketta ja riisiä kantapaikassa, Obamassa. 


Kärsivällisyys kannatti

Seuraavan maanantaina sain Mohammedin puhelimeen ja sovimme uuden tapaamisen.  Nyt paikalla olivat kaikki koulun opettajat ja tietysti Mohammed sekä rehtori.  Yhteensä 12 henkeä.  Kärsivällisyys kannatti. 
Kyltti koululle.  Huomaa vihreä "Donor Partner".
Mutta myös jännitti – nyt pitää myydä itsensä opetuksen ammattilaisena samalla puheenvuorolla mm.  kosmetiikan ja hitsauksen opettajille.  Ehkä se onnistui, koska lopulta puhuttiin kolme tuntia opetussuunnitelmista, ryhmätöistä ym.  mahdollisista osallistamisen keinoista, ja kännykän käytöstä. Tai kollegat olivat kohteliaita, koska näkevät minut myös rahoittajan edustajana.  Virallisesti en sitä ole, mutta ymmärrän näkökulman.


Hakupaperit jätetty.
Yhtäläistä, mutta suuria eroja

Taas törmäsin siihen, että monet ongelmat ovat kovin samanlaisia kuin meillä.  Miten käyttää kännykkää opetuksessa, kun kolmanneksella ei ole sitä, tai kun kännykän viestit varastavat mielenkiinnon.  Mutta on erojakin.  Tuli vähän avuton olo, kun kollegat kertovat, että kolmannes ei osaa lukea. 

Lopputulos oli, että tapaan ainakin pääosan opettajista kahden kesken ja pohdimme sekä opetussuunnitelmia että erityisesti tuntien valmistelua.  Miten tehdä opetuksesta käytännöllistä ja tehokasta kun vain aikaa on runsaasti, kaikkea muuta vähän.


Tieto ei ole käden  ulottuvilla

Metallityöluokka

Koulutuksen eroista pitää vielä jatkaa.  Meidän, suomalaiseen opetukseen netti vaikuttaa paljon.  Ammattilehdillä ja oman alan koulutustilaisuuksillakin on suuri merkitys.  Näistä kaikista haetaan työnopetukseen vähintään uutta tietoa ja mallia uudenaikaisimmista työvälineistä ja -tekniikoista.  Samalla on alkanut erilaisten taitojen, yksityiskohtien video-ohjaus netin kautta.  Vähän teoreettisemmassa opetuksessa netistä haetaan virikkeitä, powerpointteja omien pohjaksi tai tueksi, teetetään tehtäviä ja seurataan alan etenemistä. 

Nyt minun pitää auttaa opettajia, joilla tätä mahdollisuutta ei ole.  Tai onhan Sierra Leonessa netti, mutta ei niin kuin meillä.  Se maksaa, tietokoneita on murto-osa siitä mitä meillä, yhteydet ovat hitaita ja heikkoja jne.   Sähköt ovat poikki joka päivä.  ´Tuli vaan mieleen…´, kun mietin hygienian opetuksen järjestämistä ruuanvalmistuksessa, tai puutyön liitosten tekemistä: mistä otetaan ne kaavakuvat ja luokittelut bakteereista, lämpötiloista, säilytysajoista ym., jotka meillä ovat niin käden ulottuvilla.  Jos opettaja on omina opiskeluvuosinaan ollut tunnollinen, voi hän käyttää silloin tekemiään muistiinpanoja.  Mitään muuta ei ole käden ulottuvilla.  Ero on suuri meidän tilanteeseemme nähden.

Ja huom!  Sitten jos täkäläinen opettaja on päässyt hakemaan em.  asioita netistä, niin sivut ovat englannin kieliset.  Se on on vieraskielistä materiaalia niin täkäläiselle kuin suomalaiselle, vaikka englanti onkin ”Salone´n” virallinen kieli.


Heikki

Ps 1.   Kirjoitin edellä olevan useassa vaiheessa.  Tässä välissä olen oppinut, että ainakaan meidän yhteistyökoulumme opettajilla ei ole nettiä käytössään, jolleivat mene Internet-Cafeeseen.  Siellä tunti maksaa saman kuin lounas täkäläisittäin kohtuullisessa ravintolassa.  Lisäksi tunneilla ei jaeta monisteita, koska ei ole paperia eikä monistuskonetta. Näillä mennään… 

Ps2.   Tätä kirjoittaessani kirkonmenot naapurissa ovat kääntyneet luterilaisella korvalla kuunnellen jumalattomiksi ;).  Tähän saakka on kuulunut mukavaa kantria ja gospelia, noin neljä tuntia.  Nyt meno alkaa olla kiihkeätä.  Äänet kohoavat käskeviksi ja taustalle tulee diskokomppi.  Ääni kuuluu, koska majapaikan - sinänsä hyvän majoituksen - katto ei ääntä eristä.  Tavallinen kattorakenne on aaltopeltiä ja jos sisäkatto on, se on joko jotain levyä tai kuten tässä talossa tiiviisti vierekkäin asetellut rangat, pyöreätä luonnonpuuta – sellaisia kuin kuusinäreet meillä.  Ääni kuuluu hyvin.










Alusine, okada-kuski eli moottoripyörätaksi.
Pyörä okadoilla on aina intialainen TVS Victor
Heikki, sunnuntaikuski.
"Slash and burn" metsäpolulla.

2 kommenttia:

  1. Kiitos kuvauksesta.
    Tuli taas mieleen, kun netistäkin oli puhetta; "yksi maailma - monta maailmaa" (Ilmari Hustichin kirjan nimi).

    VastaaPoista
  2. Hieno juttu ja kypärät päässä kaikilla kuvissa, siitä erityisplussat! Ilmari Hustich painoi jotain tarkentamatonta nappulaa päässä vuosikymnenten takaa 😊

    VastaaPoista